maanantai 21. maaliskuuta 2016

Yksin vai yhdessä?

Tällä viikolla tehtävämme liittyy Sherry Turklen videoon ja käsitteeseen "alone together". "Alone together", tai suomennettuna "yksin yhdessä", on hyvin ajankohtainen käsite ja ilmiö. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että nykyään verkostoituminen muiden kanssa sosiaalisen median välityksellä on yhä tärkeämpää, joten nuoret viettävät enemmän aikaa keskustellen tietokoneen välityksellä kuin kasvotusten. Silloinkin kun ollaan kavereiden kanssa ulkona jokainen on somessa tekemässä omaa juttuaan, joten konkreettisesti ollaan yhdessä mutta tosiasiassa ollaan yksin. Tästä voi seurata se, että kommunikoinnista verkon välityksellä tulee vielä pakkomielteisempää ja kasvotusten puhuminen unohdetaan.


https://blogs.bethel.edu/comconnect/2013/02/28/alone-together-ironic/

Ryhmämme mielestä ilmiö "alone together" on enemmän dystopiaa kuin utopiaa, koska kyseisen ilmiön yleistyessä suulliset kommunikointitaidot ja läheisen ystävyyden arvostus vähenevät. Koska teknologia ja sosiaalinen media yrittävät tehdä kommunikoinnista helpompaa ja nopeampaa, ihmiset vedetään leikkihetkistä ja kahvituokiosta ruudun ääreen.

Esimerkkejä ilmiölle "alone together" löytyy myös blogimme aiheesta eli julkkiksista. Julkisuuden henkilöiden on hyvin helppoa tutustua muihin ihmisiin, ja he ovat melkein koko ajan muiden ympäröimänä. Tästä huolimatta, julkkisten on hyvin vaikeaa löytää kunnon ystäviä, joten he päätyvät olemaan yksin suuren ihmisjoukon keskellä. Myös faniyhteisöissä on nähtävissä sama ilmiö. Kun saman julkkiksen fanit ympäri maailmaa lyöttäytyvät yhteen ja luovat esimerkiksi fanisivuston, he voivat kommunikoida ja viettää aikaa hyvinkin paljon toistensa kanssa, mutta useimmiten tämä kaikki tapahtuu verkossa, jolloin yhteisön jäsenet ovatkin itseasiassa yksin esimerkiksi omassa huoneessaan.


http://www.alternet.org/books/alone-together-why-we-expect-more-technology-and-less-each-other

Tämä oli kurssimme viimeinen tehtävä, joten blogimme ylläpito lopettaa tähän. Kiitos lukijoillemme!

-EK

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Maskin takaa huutelua


Tällä viikolla saimme tehtäväksi etsiä jokin keskustelufoorumi netistä joka koski meidän omaa aihetta, ja tarkastella siellä esiintyviä itseilmaisuja. Valitsimme saman foorumin, mikä meillä oli viikolla kaksi eli Suomi24:n ja sieltä tarkemmin keskustelun Jenni Haukiosta.

Totesimme, että foorumi on ehdottomasti low-commintment sivusto, sillä siellä voi kuka tahansa osallistua keskusteluun tai aloittaa uuden ilman rekisteröitymistä. Vaikka käyttäjä rekisteröityisikin, ei profiilia varten vaadita juuri mitään tietoja. Sivustolla kuitenkin on selkeästi tietty ydinporukka, joka keskustelee esimerkiksi juuri julkkiksista, mutta vierailijoita esiintyy sivustolla myös paljon ja heillä ei ole isoa kynnystä lähteä mukaan keskusteluun.

Suomi24-sivustolle sopii parhaiten interest/fan community, koska jokainen sivulle kommentoija on siellä jonkinlaisen kiinnostuksen pohjalta keskustelemassa esim. julkkiksista. Jos kävijä kirjoittaa jotain negatiivistakin sinne, vaaditaan häneltä edes jonkinlainen kiinnostus aihetta kohtaan, jotta ylipäätään viitsii kirjoittaa sinne. Osa kommentoijista on varmasti myös keskusteltavan henkilön fani, joten siksi community on tässä tapauksessa kaikista parhain ja kuvaavin.

Keskustelujen viestit pohjautuvat hyvin paljon itsensä promoamiseen eli niin sanotusti oman itsensä markkinointiin ja siihen, että saa itsensä näkyviin omalla kommentilla. Itsensä promoamiseen liittyy myös se, että ihmiset yrittävät olla huolellisia ja valikoivia siitä mitä sanovat. Hyvänä esimerkkinä on kommentti Väärin! käyttäjältä: 
"Antti Kaikkosta syytetään pikkurikoksesta josta tulee sakot tai muutama kuukausi ehdollista mutta silti häntä pidetään epäsopivana adoptiovanhemmaksi. Juopot, narkit, hullut ja linnakundit saavat tehdä vaikka kuinka monta lasta, ei kukaan estä. Tämä on ainakin minun oikeustajuni vastaista!”
Toinen esimerkki itsensä näkyviin tuomisella on käyttäjän nainen 35. kommentti:
"Mä en ikinä aio väsätä omaa kakaraa tähän maailmaan. Jos joskus haluun pennun, adoptoin tai otan sijoituslapsen. Tosi itsekästä tehä lisää kakaroita, ku niitä on lastenkodit ja sijoitusperheet pullollaan.” 
Kommentissa pointtina on se, että lihavoidussa kohdassa se korostaa sitä, että hän itse ei ole itsekäs ja kaikki jotka lapsia hankkii on. Lapsien hankinta on vielä hyvin yleistä, joten väittäminen kaikki lapsen hankkijoita itsekkäiksi on aika kärkästä ja huomionhakusta.


Pohdittuamme kysymyksiin vastauksia pääsimmekin keksimään omaa metaforaa eli kielikuvaa, mikä ei ollutkaan mikään helppo juttu. Metaforien ymmärtäminen on todella monelle meistä hyvin helppoa, mutta sellaisen keksiminen on oma haasteensa.


Metaforaksi kehittyi: ”Keskustelupalstalla kommentointi on ihmisjoukolle huutamista maski kasvoilla”, millä tarkoitamme sitä, kuinka helppoa esimerkiksi juuri Suomi24:n keskustelupalstalla on sanoa asioita ”kasvottomana”. Asioita joita netissä puhuu anonyyminä, ei välttämättä ikinä allekirjoittaisi jos oma nimi/kuva olisi näkyvissä, eikä myöskään käyttäytyisi samalla tavalla kuin netin keskustelupalstoilla käyttäytyy.

- MJ

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Yritykset sosiaalisen median maailmassa

Tällä viikolla tehtävänantona oli suunnitella kuviteltu yritys, jota ei ole oikeasti olemassa ja luoda yritykselle markkinointisuunnitelma sosiaaliseen mediaan.

Valitsimme yritykseksemme kiinteistövälitysyrityksen, jonka kohderyhmään kuuluu julkisuudesta tutut ja rikkaat ihmiset. Kyseessä ei ole siis tavallinen kiinteistövälitysyritys, vaan asiakkaille tarjotaan parempaa. Tarkoin valittujen asiakkaiden saatavilla on muun muassa puhelin applikaatio, jonka avulla on mahdollista selata saatavilla olevia asuntoja. Asiakas voi applikaation avulla ilmaista olevansa kiinnostunut eri asunnoista sekä antaa osviittaa siitä, millaisen asunnon mahdollisesti haluaisi. Applikaatiosta selviää asunnoista tiivistettynä kaikki tarpeellinen tieto: kuka asuntoa myy, missä asunto sijaitsee, koko, mahdolliset remontit, hinta sekä asunnon varustelu. Yrityksemme ammattitaiset Kiinteistövälittäjät etsivät asiakkaalleen juuri sopivan asunnon tämän tarpeisiin, järjestää näytön asuntoon asiakkaan aikataulun mukaan ja tekee asunnon ostamisesta sekä myymisestä helppoa. Asiakas voi siis käyttää puhelin applikaatiota missä ja milloin vain, omien kiireidensä keskellä.
Kuvat: Pinterest, Instagram
 
Yrityksen arvoa kasvattaa se, että sillä on lukuisia seuraajia. Kaikki tietävät se olemassaolon. Kaikki haluavat käyttää yrityksen palveluita, mutta vain harvalla on siihen mahdollisuus. Yrityksemme on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Tärkein kanava on Instagram. Siellä seuraamisen kynnys on matala ja se tavoittaa helposti ihmisiä ympäri maailmaa. Instagramilla ei niinkään haeta uusia asiakkaita, vaan kasvatetaan yrityksen symbolista pääomaa hankkimalla seuraajia ja tekemällä yrityksestä näin entistä haluttavampi. Instagramiin postataan kuvia myytävistä asunnoista sekä asiakastapaamisista, joissa on tarjolla shampanjaa sekä muita asiakkaiden tilaamia herkkuja.
Yrityksellämme on selkeä asiakaskunta, joka käyttää palveluitamme aina, kun haluaa ostaa tai myydä asuntonsa tai loma-asuntonsa. Yrityksen asiakaskunta on suteellisen pieni. Näin voimme taata parhaan mahdollisen kokemuksen asiakkaillemme. Jokaisen asiakkaaksemme haluavantulee täyttää verkkosivuillamme kirjallinen lomake, jossa hakee asiakkuutta. Joissakin tapauksissa lähestymme kuitenkin myös itse potentiaalisia asiakkaita.
Uusia asikkaita hankimme muun muassa yhteistyöllä suosituimpien bloggaajien kanssa. Kun saamme tiedon, että heille on asunnon myynti tai ostaminen ajankohtaista, tarjoamme palveluitamme näkyvyyttä vastaan. He siis pääsevät käyttämään palveluitamme ilmaiseksi ja me saamme näkyvyyttä heidän blogeissaan ja muissa sosiaalisen median kanavissa.

Käytämme markkinoinnissamme hyväksi myös joukkoistamista (crowdcasting). Järjestämme kerran vuodessa kampanjan, jonka aikana kenellä tahansa on mahdollista päästä asiakkaaksemme. Tarkoituksena on, että potentiaaliset asiakkaat julkaisevat kuvan asunnostaan, jossa on hashtagina yrityksemme nimi. Kampanjan päätyttyä valitsemme kuvista parhaimman, ja sen postaaja pääsee asiakkaaksemme. Hän saa myydä tai ostaa asunnon meidän kauttamme. Hän pääsee siis käsiksi asunnoista parhaimpiin ympäri maailmaa.

Teemme myös yhteistyötä eri sisustus- ja huonekaluyritysten kanssa. Käytämme heidän tuotteitaan asuntojen esittelykuvissa verkkosivuillamme, puhelin applikaatiossa sekä sosiaalisessa mediassa. Vastineeksi saamme näkyvyyttä heidän liikkeissään ja verkkosivuillaan. Lisäksi asiakkaamme saavat alennusta heidän palveluistaan. Kun asiakas on ostanut uuden asunnon, hän voi lähettää meille kuvia uudelleen sisustetusta asunnosta. Käytämme asiakkaiden ottamia kuvia verkkosivuillamme sekä mainoksissamme printtimediassa sekä Instagramissa.

Saija